Kylpylä, ravintola tanssisaleineen (Casino)sekä puisto liikuntapaikkoineen rakennettiin Hankoniemen etelärannalle, Kolalahden rantaan. Kylpyläkokonaisuus purettiin asteittain 1944-1950.

”Keskikesän aurinko tuhlaa kultaansa tämän ihastuttavan Rivieran ylle, jota silmä voisi
ihailla loputtomiin. Rantakaura lainehtii leppeässä tuulessa ja leikkisät pikku aallot
huuhtelevat Bellevuen rannan kullanhohtoista hiekkaa. Pitkä kaareva rantaviiva, joka
ulottuu aina Mäntysaarelle ja Neljän Tuulen Tuvalle saakka, piirtää silmiemme eteen
vertaansa vailla olevan merimaiseman…”- Hangö-lehti 1934

Hangon kaupunki perustettiin vuonna 1874, kun uusi satama ja rautatie olivat valmistuneet. Hangosta piti tulla suurkaupunki etelärannikolle Helsingin ja Turun välille Sataman odotettiin tuovan tuloja talvisin, mutta kesäisin toimivat maan muutkin satamat ja kilpailu oli kovaa. Hangon kaupunginoikeuksissa mainitaankin myös kylpylä-toiminta. Kylpyläelämä toi Hankoon ensimmäiset matkailijat,

ja pian huomattiin, että nämä pitempi tai lyhyempiaikaiset vieraat myös vilkastuttivat kaupungin elämää.Valtiomiehet, ruhtinaat, kreivit ja paronit kävivät kaupungissa ja kuuluisuudet paistattelivat toistensa loisteessa. Aikansa tunnetuimmat taiteilijat esiintyivät Hangossa.

Hanko oli kylpyläkaupunkien ykkönen koko Pohjolassa.
Hangon kylpylä valmistui 1879. Samana vuonna rakennettiin Casino, jota aluksi kutsuttiinKaivohuoneeksi ja myöhemmin Seurahuoneeksi. Kylpylä sijaitsi Casinon ja Puistovuorten välissä. Casinossa oli kylpylän ravintola, konttori ja lukusali. Kylpyläpuistoon rakennettiinvielä pieni voimistelulaitos, joka myöhemmin toimi kylpylän konttorina ja on nykyään ravintola Park.
Nykyään rakennuksista on jäljellä ainoastaan Casino, ravintola Park sekä pieni mareografirakennus ja sen laiturin rippeitä.

Kylpyläelämä vaati majoitustiloja

Varakkaat kaupunkilaiset alkoivat 1800-luvun puolivälistä lähtien rakentaa kesähuviloitakaupungin rajojen ulkopuolelle. Muoti levisi Suomeen Keski-Euroopasta ja Hangossakin laivanvarustaja ja Suomen talvimerenkulun uranuurtaja Carl Korsman muutti koko taloutensa kesäksi Bulevardin talviasunnosta Kylpyläpuiston kesähuvilaansa, nykyiseen Villa Dorikseen!

Pensionaatti Villa Doriksen taloudenhoitaja Olga Kosloff on kuvannut muistiinpanoissaan valmistautumista kesäsesonkiin: ”Toukokuussa huvilat siivottiin, ikkunat pestiin ja niihin
ripustettiin valkoiset, ohuet verhot ja ikkunoihin kiinnitettiin paperilaput, jotka poistettiin, kun huone oli vuokrattu. Terasseille ripustettiin paksut puuvillaverhot suojaamaan illan viileydeltä. Hiekkakäytävät haravoitiin kuviollisiksi ja reunustettiin simpukankuorilla. Sitten oltiinkin valmiit ottamaan kylpylävieraat vastaan.”

Kylpyläpuiston itäreunalle valmistui 1893 kylpylähotelli Bellevue, mikä helpotti majoitustilannetta. Monia tunnettuja persoonia vieraili Hangon kylpylässä, mm. säveltäjät Fredrik Pacius ja Jean Sibelius sekä hyväntekijä Matilda Wrede. Vuonna 1895 Aurora Karamzin,seurapiirikaunotar ja Suomen diakoniatyön uranuurtaja, vietti kesäänsä Hangossa ja vuokrasi kylpylän lähistöltä puuhuvilan käyttöönsä. Tiedetään, että Auroralla oli
hiekkarannalla Hangon ensimmäinen kylpyteltta, jonne hän saattoi mennä suojaan auringolta. Säätyläisnaisen ei sopinut antaa ihonsa ruskettua, koska silloin olisi voinut luulla, että hän oli joutunut tekemään ruumiillista työtä.

Kylpyläpuisto ja Puistovuoret

Hangon kylpylän ympärille suunniteltiin englantilainen puisto. Puistossa oli
musiikkiestradi, kioskeja ja paviljonkeja, keilarata, tennis-kenttiä ja ratsastusmaneesi.
Eräässä kioskissa myytiin kylpylä-puistoalueen sesonkilippuja ja toisessa mineraalivesiä ja virvoitusjuomia.

Rannalla sijaitsivat myös naisten ja miesten uimahuoneet. Puistokallioilla oli aidattu suuri laakea kallioalue ilmakylpyjä varten. Puistokallioilla oli myös kihlajaispolku eli Lemmenpolku, joka nykyään tunnetaan Rakkaudenpolun nimellä. Bellevuen rantaa myötäilee edelleen hiekkatie, joka johtaa Neljä Tuulen Tuvalle. Kävelyretket rantapromenadilla olivat hyvin suosittua ajanvietettä kylpylä-vieraiden keskuudessa. Huvila-alueen pohjoispuolella sijaitsee myös kylpyläkulttuuriin olennaisesti liittyvä ortodoksinen kirkko.

Vuonna 1919 uudelleen avatun kylpylän kukoistuskausi alkoi 1930-luvulla ulkomaisten mainoskampanjoiden ja uusien liikenne-yhteyksien myötä. Myös kylpylän ohjelmatarjonta laajentui.
Vakiovieraisiin kuului marsalkka Mannerheim.

Hangon Kylpylän toiminta päättyi syksyllä 1939 toisen maailmansodan alkuun. Koko Hankoniemi vuokrattiin talvisodan jälkeen Moskovan rauhassa 13.3.1940 Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi, johon se toi lähes 30 000 sotilaan tukikohdan. Neuvostoliittolaiset suorittivat Hankoniemellä laajoja linnoitustöitä aivan kaupungin keskustassakin.

Pahoin vaurioitunut kylpylä purettiin sotien jälkeen, mutta huvilat elävät jälleen kukoistuskauttaan. Niitä on korjattu ja entisöity; nyt suurin osa on talviasuttavia ja muutamat ovat edelleen pensionaatteja.